Vastaukset

1.Mitä erilaisia tehtäviä kalentereilla on?

V: Kalenterin tehtävänä on hahmottaa ajan kulkua (päivät, viikot, kuukaudet, vuodet) ja kertoa tärkeistä tapahtumista, kuten kansallisista ja kansainvälisistä merkkipäivistä, nimipäivistä sekä erilaisten kulttuurien ja uskontojen juhlapäivistä.

2. Mitä huomaat, kun vertaat viikonpäivien määrää alla esitellyissä kalentereissa?

V: Kaikissa kalentereissa viikossa on 7 päivää.

3. Miksi islamin kalenterin vuosiluvut ottavat pikkuhiljaa kiinni gregoriaanisen kalenterin vuosia?

V: Islamilainen kalenteri on kuukalenteri, jossa vuosi on 12 kuun kiertoa maan ympäri. Islamilainen kalenteri vuosi on siis 11 päivää lyhyempi ja täten islamilaisen kuukalenterin lyhyemmät vuodet ottavat hiljalleen kiinni  gregoriaanisen kalenterin aurinkovuosia.

4. Mitä yhteistä huomaat vuoden määrittelyssä islamilaisessa, hindulaisessa ja buddhalaisessa kalenterissa?

V: Ne kaikki ovat kuukalentereita, joskin hindulaisessa ja buddhalaisessa kalenterissa vuoteen lisätään aika ajoin karkauskuukausi, jonka avulla tasoitetaan ero aurinkovuoteen.

5. Mitä tarkoittavat kalentereissa vuosilukujen yhteydessä seuraavat merkinnät:

BE = Buddhist Era / Bahá’í Era

jKr = jälkeen Kristuksen syntymän

BC = Before Christ (ennen Kristusta)

AH =After Hijra (hijran jälkeen)

AD = Anno Domini (Herran vuonna)

eaa = ennen ajanlaskun alkua

jaa = jälkeen ajanlaskun alun

Löydät tehtävän täältä.

1.Tutki Juhlakalenteria: pyhäinpäivä, kaikkien pyhien päivä ja halloween

Katso juhlien päivämääriä. Milloin näitä juhlia juhlitaan?
V: Näitä kaikkia juhlitaan loka-marraskuun vaihteessa.

Miten juhlat liittyvät toisiinsa?
V: Kaikki nämä juhlat liittyvät jollakin tavalla kristinuskoon. Näissä juhlissa on myös tavalla tai toisella kyse edesmenneiden sukupolvien muistamisesta. Kaikkien pyhien päivä (engl. All Saints’ Day) on erityisesti katolisessa kirkossa vietettävä kaikkien pyhien ja erityisesti kaikkien pyhiksi julistettujen ihmisten muistopäivä. Luterilaisessa kirkossa, jossa pyhimysten muistamista ja kunnioittamista on vierastettu, pyhäinpäivästä on muodostunut ennen kaikkea omien, edesmenneiden omaisten muistamisen päivä. Halloween puolestaan on kaikkien pyhien päivää edeltävä ilta, All Hallows’ Eve, lyhennettynä halloween.

2. Samhain, halloween, kuolleiden päivä ja kekri

Sivustolla esitellään sellaiset juhlat kuin samhain, kuolleiden päivä (dia de los muertos) ja kekri. Mistä päin maailmaa näitä juhlia erityisesti vietetään?
V: Samhain on kotoisin Irlannista. Se on vanha kelttiläisten kansojen luonnonuskontoon liittyvä syysjuhla. Kuolleiden päivää vietetään Meksikossa ja Väli- Amerikassa ja kekriä Suomessa.

Millainen yhteys on samhainilla ja halloweenilla?
V: Irlantilaiset siirtolaiset toivat oman samhain-juhlansa mukanaan Amerikkaan ja siitä kehittyi halloween.

Miten kekri ja samhain liittyvät maanviljelyyn ja vainajiin?
V: Sekä kekri että samhain ovat eurooppalaisia satokauden päättymisen syysjuhlia. Näissä juhlissa on nautittu kesällä kasvaneesta sadosta ja uskottu, että myös menneet sukupolvet hautojen takaa voivat osallistua näkymättöminä näinä päivinä juhlintaan. Esi-isille on tarjottu ruokaa ja juomaa ja juhlan päätteeksi heidät on ohjattu tulilla merkittyä reittiä takaisin haudoilleen.

Mitä kasveja muinaiset irlantilaiset ja suomalaiset koversivat valolyhdyiksi samhain- ja kekri-juhliinsa? Miksi he eivät tehneet kurpitsalyhtyjä?
V: He koversivat lyhtynsä lantun sukuisiin nauriisiin. Kurpitsoja he eivät käyttäneet, sillä kurpitsa on tuotu Amerikasta Eurooppaan vasta 1500-luvulla.

3. Yhdistä kuvat juhlaan

A. Kaikkien pyhien päivä (engl. All Saints’ Day) on katolisessa kirkossa erityisesti
kaikkien pyhiksi julistettujen ihmisten muistopäivä. Juhlaan kuuluu myös kynttilöiden
sytyttäminen omaisten haudoille. Osa Fra Angelicon maalauksesta 1400-luvulta.

B. Kekri on perinteinen suomalainen satokauden päätösjuhla. Siihen on liittynyt monenlaista juhlintaa, johon myös vainajien uskottiin osallistuvan. Jotkut nuoret
miehet pukeutuivat hieman pelottaviksi kekripukeiksi, jotka kiersivät joukolla tarkastamassa taloja ja vaatimassa ruokaa ja juomaa.

C. Irlantilaisessa sadonkorjuun ja vainajien muistamisen samhain-juhlassa koverrettiin nauriita tulilyhdyiksi. Lyhtyjen ja muiden tulien ajateltiin karkottavan pahoja henkiä. Kun juhla levisi irlantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin, siitä kehittyi sikäläinen halloween ja lyhdyiksi ruvettiin kovertamaan kurpitsoja.

D. Meksikon ja Väli-Amerikan alkuperäiskansat, kuten mayat ja atsteekit kunnioittivat kuolleitaan monin tavoin juhlimalla. Myöhemmin saapuivat espanjalaiset ja toivat mukanaan kristinuskon. Meksikolainen kuolleiden päivä, dia de los muertos on riehakas juhla, jossa katolinen pyhimysten  kunnioitus yhdistyy vanhaan ajatukseen vainajien vierailusta elävien maailmassa.

E. Luurangot ja koristeelliset kallot kuuluvat kuolleiden päivän viettoon.

F. Buddhalaiseen ullambana-juhlaan liittyvää tekstien lukemista temppelissä. Juhlapäivää vietetään yleisesti Itä Aasiassa äitejä, sekä nykyisiä eläviä että edesmenneitä äitejä muistaen. Samalla kunnioitetaan menneitä sukupolvia ja viedään heidän haudoilleen lahjana esimerkiksi ruokaa ja uhrirahoja.

G. Obon-juhla on muualla Itä-Aasiassa juhlittavan ullambanan japanilainen vastine. Myös siihen kuuluu äitien ja menneiden sukupolvien kunnioitus. Tässä juhlitaan kadulla Yhdysvaltain San Josessa mm. japanilaisia taiko-rumpuja soittaen.

Korjatut väittämät

Joulu on kristityille iloinen Jeesuksen syntymäjuhla. TAI
Pääsiäinen on kristityille iloinen Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Monen kristityn pääsiäispaasto alkaa niin sanotun laskiaistiistain jälkeen.

Muslimit pidättäytyvät ramadanina paaston aikana yleensä syömästä ja juomasta auringon nousun (tarkemmin ottaen aamun sarastuksen) ja auringon laskun välillä.

Paaston päätösjuhlassa huudahdus ’Id mubarak!’ tarkoittaa suomeksi ’onnellista juhlaa!’

Juutalaisessa pesach-juhlassa syödään erityisesti happamattomia ruokia.

Juutalaisessa hanukka-juhlassa sytytetään yhdeksänhaaraista (8+1) kynttelikköä hanukiaa.

Buddhalaisessa nirvanapäivässä muistellaan sitä, miten Siddharta Gautama saavutti nirvanan ja hänestä tuli Buddha, valaistunut.

Obon on eräänlainen buddhalainen äitienpäivä.

Intialaisessa diwali-juhlassa sytytetään valot ja avataan ovet ja ikkunat, jotta terveyden ja vaurauden jumalatar Lakshmi löytäisi tiensä taloon.

Hindulainen Balarama purnima-juhla kunnioittaa Krishna-jumalan isoveljeä.

Vappu on alun perin 700-luvulla eläneen nunna Walborgan muistopäivä.

Kansallisrunoilija J.L. Runeberg tunnetaan erityisesti siitä, että hän on runoillut Maamme-laulun sanat, tosin ruotsin kielellä Vårt land.

1. Mitä juhlaa vietetään ennen pääsiäispaaston alkua? Millaisia perinteitä juhlaan liittyy?

V: Laskiaista. Suomen laskiaista juhlitaan pulkemäkeä laskien ja syödän laskiaispullaa. Katoliset vuorostaan juhlivat laskiasta karnevaaleilla.

2. Mitä kuvassa tapahtuu? Mihin pääsiäisen ajan juhlaan kuva liittyy? Miksi juhlaa vietetään?

a. Katolinen pappi piirtää tytön otsalle ristinmerkin paaston eli katumusajan merkiksi tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa. Tuhkakeskiviikkoa vietetään paaston katumusajan alkamisen merkiksi.

b. Lapset ovat pukeutuneet noidiksi ja menossa virpomaan palmusunnuntaina. Palmusunnuntaina muistellaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin, jossa hänet otettiin vastaan palmunlehtien heiluttaen ja laskien niitä maahan Jeesuksen edessä.

3. Pääsiäisen tunnettuja symboleja ovat mm. pääsiäismunat, vihreä rairuoho ja keltaiset kukat. Mitä nämä symboloivat?

V: Ne symboloivat ylösnousemusta.

4. Miten ortodoksinen pääsiäinen eroaa luterilaisesta pääsiäisestä? (Mainitse vähintään kolme asiaa)

V: Ortodoksiseen pääsiäiseen kuuluu paastoaminen 40 päivää ennen pääsiäistä ja pääsiäissunnuntaita edeltävä suuri viikko, joita evankelisluterilaisessa perinteessä ei vietetä. Lisäksi osa ortodokseista viettää pääsiäistä eri aikaan kuin luterilaiset.

5. Mitä Raamatun kertomuksen tapahtumia muistellaan seuraavina päivinä? Miten nämä juhlat asettuvat pääsiäisen ympärille?

a. Kiirastorstaina muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa yhdessä opetuslasten kanssa. Kiirastorstaita vietetään aina torstaisin, 3 päivää ennen pääsiäissunnuntaita eli ensimmäistä pääsiäispäivää.

b. Pitkäperjantaita muistellaan, kuinka Jeesus kuoli ristillä sovittaen ihmisten synnit. Pitkäperjantaita vietetään aina perjantaina, 2 päivää ennen pääsiäissunnutaita eli ensimmäistä pääsiäispäivää.

c. Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen ottamisen juhlana. Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Helatorstaita osuu aina torstaille.

d. Helluntaita juhlitaan Pyhän Hengen ja seurakunnan syntymisen juhlana ja sitä vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Juhlassa muistellaan, kuinka Raamatun mukaan Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen seuraajien keskuuteen antaen heille kyvyn mm. puhua kielillä (“Pyhän Hengen vuodatus”)

Löydät tehtävän täältä.

Nimi: Johannes, lisänimi Kastaja

Syntypaikka: Muinainen Palestiina

Arvioitu syntyaika: Samoihin aikoihin kuin Jeesus Nasaretilainen, noin 7-4eKr

Uskonto: juutalainen

Miksi kuuluisa: Raamatun mukaan toimi saarnaajana ja Jeesuksen edelläkävijänä, lisäksi Raamatun mukaan kastoi Jeesuksen

Muuta tietoa: Johannes Kastaja mainitaan myös juutalaisen historioitsijan, Josephuksen teksteissä; kuoli mestaamalla

Minkä uskontojen profeetta?: Kristinusko, islam, bahai

Löydät tehtävän täältä.

Laadi joulun aikajana

• 1. Adventtisunnnuntai
• Pyhän Nikolauksen päivä
• Venäläinen joulu
• Lucian päivä
• Jouluaatto
• Joulupäivä
• Tapaninpäivä
• Loppiainen, Teofania

Tietovisa joulusta

1d, 2a, 3b, 4b, 5a, 6b, 7a, 8d, 9a, 10b, 11a, 12c

Oletko joululaulujen mestari? -visa

1. … kukat laaksosessa.
2. … vanha ukki
3. … Miks hämmästyitte säikähtäin
4. … se liekkiin leimahtaa
5. … voiko joulupukki tullakaan
6. … sulta usein unohohon jää.
7. … saapuu talven hämärään
8. … joulu on jo ovella
9. ….se on päättynyt ja on juhla nyt.
10. … pohja loimujaan viskoo.

Löydät tehtävän täältä.

Matteuksen kertomuksen henkilöt
V:
Maria
Joosef
Pyhä Henki
enkeli
Jeesus
kuningas Herodes
idän tietäjät
juutalaisten kuningas /messias
ylipapit ja lainoppineet
Jumala

Luukkaan kertomuksen henkilöt
V:
keisari Augustus
käskynhalija Quirinius
Joosef
Maria
vastasyntynyt lapsi (Jeesus, Kristus)
paimenia
Herran enkeli
taivaallinen sotajoukko (enkeleitä)
Jumala

Mitä samoja asioita Matteuksen ja Luukkaan kertomuksissa  kerrotaan?
V: Molemmissa päähenkilöinä ovat Maria, Joosef ja Jeesus lapsi. Molemmissa kertomuksissa Jeesuksen syntymäpaikkana on Betlehem. Sekä Matteus että Luukas kertovat, että Maria on tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä (Luukkaan kertomuksessa tämä tosin on kerrottu jo aiemmin ensimmäisessä luvussa). Jeesus esitetään messiaana, Kristuksena.

Miten ne eroavat toisistaan? Mistä sellaista Matteus kuvaa, mitä Luukas ei kuvaa, ja päin vastoin?
V: Vain Matteus kertoo idän tietäjistä, jotka seuraavat tähteä Jeesuksen synnyinpaikkaan ja antavat hänelle lahjoja. Matteuksen evankeliumi ei kerro tietäjien määrää, mutta koska he toivat kolme lahjaa, monet ovat myöhemmin arvelleet tietäjiä olleen kolme. Vain Matteus kertoo myös julmasta kuningas Herodeksesta, joka yrittää tietäjien avulla saada selville, missä tämä mahdollinen kilpailija, messias olisi syntynyt.

Luukkaan kertomus ei kerro Herodeksesta, mutta sen sijaan se mainitsee Jeesuksen syntymän ajankohtaan liittyviä roomalaishallitsijoita: keisari Augustuksen, Pontius Pilatuksen ja Quiriniuksen. Luukkaan kertomus ei tiedä mitään tähdestä ja tietäjistä, mutta kertoo sen sijaan enkelistä, joka pelästyttää paimenet kedolla ja ilmoittaa heille ilosanoman Jeesuksen syntymästä. Luukkaan kertomuksessa paimenet kiiruhtavat Jeesus-lapsen, Marian ja Joosefin luokse seimen ääreen. Luukkaan mukaan Maria oli kapaloinut vastasyntyneen lapsensa ja pannut seimeen, eläinten syöttökaukaloon, koska heille ei ollut tilaa majatalossa. Matteus sen sijaan ei kerro eläinten seimestä Jeesuksen ensimmäisenä vauvanpetinä Betlehemissä.

Lukekaa vertailun vuoksi Markuksen ja Johanneksen evankeliumien ensimmäiset maininnat Jeesuksesta (Mark. 1 ja Joh. 1). Mitä ne kertovat Jeesuksen syntymästä Betlehemissä ja ensimmäisen joulun tapahtumista?
V: Markuksen evankeliumin alku ei kerro lainkaan Jeesuksen syntymästä. Se aloittaa Jeesus-kertomuksen Johannes Kastajan toiminnasta ja siitä miten Jeesus aikuisena otti Johannekselta kasteen ja aloitti julkisen toimintansa. Johanneksen evankeliumi puolestaan kertoo runollisin sanakääntein Jeesuksesta Sanana, joka jo alussa oli Jumalan luona ja joka oli Jumala. Jeesuksen syntymään viitataan siihenkin arvoituksellisen runollisesti: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.” Mariasta, Joosefista, Betlehemistä, enkelistä, paimenista tai tietäjistä ei kerrota lainkaan.

Tehtävät löytyvät täältä.

Rosh hashana

1. Juutalainen juhlavuosi alkaa rosh hashana –juhlasta. Etsi Juhlakalenterista tieto siitä, miten oheinen kuva liittyy rosh hashanan viettämiseen.

V: Rosh hashanan viettämiseen kuuluu olennaisesti pässin sarvesta tehtyyn torveen shofariin, puhaltaminen. Torven äänen on tarkoitus herättää ihminen miettimään elämäänsä ja tekojaan Jumalan edessä.

2. Etsi Juhlakalenterista rosh hashana ja kirjoita lista järjestyksessä muista kalenterissa esiintyvistä juutalaisista juhlista.

V: Juutalaisen juhlakalenterin juhlia ovat muun muassa Rosh hashana, jom kippur, sukkot, hanukka, pesach, purim ja shavuot.

Pesach, sukkot, shavuot

1. Tutki tarkemmin kolmea juhlaa, pesachia, sukkotia ja shavuotia. Kerro jokaisesta juhlasta, mikä on juhlan aihe ja mitä asioita juhlan viettämiseen kuuluu.

V:
Pesach
Pesachia vietetään muistellen sitä, kuinka israelilaiset vapautuivat Egyptin orjuudesta, vaelsivat erämaassa Mooseksen johdolla ja pääsivät lopulta takaisin luvattuun maahan, kotimaahansa Israeliin. Kahdeksasta yhdeksään päivään vietettävän pesachin keskeinen tapahtuma on juhla ateria, jonka aikana käydään läpi tuon erämaavaelluksen  tapahtumia. Juhlakattaukseen kuuluvan sederlautasen ruokalajit muistuttavat israelilaisten erämaavaelluksen eri vaiheista.

Sukkot
Sukkot tunnetaan myös nimellä lehtimajajuhla. Sukkotina muistellaan sitä, miten israelilaiset erämaavaelluksen aikana asettuivat välillä paikoilleen ja pystyttivät väliaikaisia asumuksia, lehtimajoja. Syksyisen sadonkorjuun aikaan vietettävään sukkotiin kuuluu juuri pihalle rakennettava lehtimaja, sen koristelu ja lehtimajassa nautittavat ateriat. Juhlaan liittyvät rukoukset ja siunaukset liittyvät sekä erämaavaelluksen muisteluun että sadosta kiittämiseen sekä hyvän uuden satokauden pyytämiseen.

Shavuot
Keväinen shavuot tunnetaan myös nimellä viikkojuhla. Shavuot liittyy erityisesti kertomukseen siitä, miten Jumala kutsui erämaavaelluksen aikana Mooseksen vuorelle ja antoi  hänelle kymmenen käskyn kivitaulut. Israelissa shavuot liittyy myös vehnä- ja hedelmäsadon kypsymiseen ja korjaamiseen. Siksi vilja ja hedelmät ovat pääosassa myös juhlaruoissa. Heprealaisen Raamatun keskeinen osa Toora sisältää myös kertomuksen juutalaiseksi kääntyneestä Ruutista, jonka elämää ja esimerkkiä shavuot-juhlassa muistellaan.

Kerro, mikä näitä kolmea juhlaa yhdistää.

V:
Pesach, sukkot ja shavuot liittyvät kaikki aiheeltaan israelilaisten vapautumiseen Egyptin orjuudesta ja sen jälkeiseen erämaavaellukseen. Juhlissa muistellaan tuon juutalaisuudessa tärkeän peruskertomuksen tapahtumia. Nämä kolme juhlaa on liitetty myös perinteisesti satovuoden eri vaiheisiin, sadosta kiittämiseen ja nauttimiseen sekä hyvän tulevan sadon pyytämiseen.

Vastaukset kuvatehtävään:

Kuva 1: Pesachin juhla-ateriaan kuuluu symbolinen seder-lautanen, jonka ruokalajit symboloivat israelilaisten vaelluksen eri vaiheita Egyptin orjuudesta erämaavaelluksen kautta takaisin luvattuun maahan.

Kuva 2: Lehtimaja puutarhassa on valmiina sukkot-juhlaan.

Kuva 3: Shavuot-juhlassa muistellaan, miten Mooses sai Siinain vuorella Jumalalta kansalle välitettäväksi kymmenen käskyn kivitaulut.

Löydät tehtävän täältä.

1.Selvittäkää vastaukset seuraaviin kysymyksiin (vastaukset):

• Id al-adhaa juhlitaan Jumalan armon muistolle, kun Abrahamin ei tarvinnut uhrata poikaansa Ismailia, vaan hän sai uhrata lampaan.
• Id al-adhaa juhlitaan pyhiinvaelluksen (hajj) päätteeksi.
• Juhlan alkaessa käydään moskeijassa. Tämän jälkeen perhe ja suku kerääntyvät yhteen juhlimaan ruuan ja lahjojen kera. Lisäksi juhlaan kuuluu almujen antaminen.
• Id al mubarak, hyvää juhlaa, on yleinen toivotus juhlan aikana.
• Juhlassa muistellaan Jumalan armoa, kun Abrahamin ei tarvinnut uhrata poikaansa Ismaelia (vaikka oli näin valmis tekemään), vaan hänen tarvitsi uhrata Jumalalle vain lammas. Tämä muistuttaa Jumalan armosta ja Jumalan sanan noudattamisen tärkeydestä.

3. Id al-ahdan juhlinta: viisi asiaa

1. Id al-adha on muslimien toisiksi tärkein juhla
2. Se on hajj-pyhiinvaelluksen huipennus
3. Juhla kestää 3 päivää
4. Juhlaan kuuluu moskeijassa käynti
5. Juhlan aikana lapsille annetaan lahjoja

Löydät tehtävän täältä.

1.

ramadan
– Ramadan on yksi islamilaisen kalenterin kuukausista. Tämä yhdeksäs kuukausi
on vuosittainen paastokuukausi.

iftar ja suhur
– Iftar ja suhur ovat paastonaikaan liittyviä aterioita. Koska paaston aikana ei syödä auringon nousun ja laskun välillä, syöminen sijoittuu aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan. Suhur on ennen auringon nousua nautittava ateria ja iftar- ateria nautitaan auringonlaskun jälkeen.

Vuosittainen paastokuukausi on yksi muslimin viidestä perusvelvollisuudesta. Mitkä ovat neljä uskon harjoittamisen neljä muuta pilaria?
– Neljä muuta pilaria ovat uskontunnustus, rukous, almuvero ja pyhiinvaellus.

Keillä ei ole velvollisuutta paastota?
– Velvollisuutta paastota ei ole lapsilla, sairailla, raskaana olevilla eikä vanhuksilla.

id al fitr
– Id al fitr on paastokuukauden päätösjuhla, sananmukaisesti ateriajuhla. Tataarit kutsuvat sitä nimellä bayram ja turkkilaiset nimellä bajram.

Mitä asioita kuuluu yleensä id al fitrin viettoon?
– Juhla kestää kaksi-kolme päivää. Juhlan viettoon kuuluu usein hyvää ruokaa, sukulaisten ja ystävien tapaamista, lahjojen antamista, rukousta ja saarnan kuuntelemista moskeijassa sekä omastaan jakamista köyhille. Jotkut vierailevat myös haudoilla muistamassa edesmenneitä sukulaisia.

Id mubarak!
– Id mubarak! tai eid mubarak! on hyvän juhlan toivotus: onnellista juhlaa!

2. Coke TV -video

1.

a) Raman ja Sitan tarinaan liittyviä teemoja ovat mm. rakkaus, hyvä-paha, valo-pimeys ja anteeksi anto, kun Rama saa palata takaisin valtakuntaansa.

b) Tarina merkitsee hyvän voittoa pahasta, valon voittoa pimeydestä sekä uusia mahdollisuuksia ja anteeksi antoa.

c) Tarina näkyy tavassa sytyttää kynttilöitä juhlan aikaan, mistä tulee myös juhlan nimi diwali – valon juhla.

Bonus:

a) Juhlaa juhlitaan myös uuden vuoden päivänä. Sikheille diwali on kultaisen temppelin perustamispäivä.

b) Muita diwaliin liittyviä kertomuksia ovat mm.

1. Kertomus, kuinka Krishna tappoi Narakasurin ja vapautti 16 000 naisorjaa ja meni heidän kanssaan naimisiin pelastaakseen orjanaisten kunnian

2. Kertomus siitä, kuinka Mahavira saavutti nirvanan (jainalaisuus)

3. Vaman (Vishnun inkarnaatio) vapauttaa jumalatar Lakshmin kuningas Mahabalilta.

4. Ujjain kuningas Vikramadityan kruunajaiset

Löydät tehtävän täältä.

1. Lue kohta Jumalat voivat syntyä maan päälle ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a. Avatara on hindulaisuudessa jumalan ruumiillistuma. Niitä voi olla yhdellä jumalalla useita.

b. Krishna on yksi Vishnu-jumalan avataroista (ruumiillistumista). Hänet kuvataan sini-ihoisena (kuten Vishnu), mustahiuksisena ja usein vauvana tai nuorena poikana/miehenä. Krishnalla kuvataan aina kädessään kultainen huilu ja hänellä on yllään kultaiset vaatteet.

c. Gaura Purnimaa vietetään 1400-luvulla eläneen hinduguru Sri Chaitanya Mahaprabhuaman muistoksi. Mahaoribhua opetti ihmisiä kunnioittamaan Krishnaa ja pyhittämään elämänsä Krishnan palvelemiselle.

2. Katso video Gaura Purniman vietosta ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a. Esimerkkivastaus: Jumalia voidaan kunnioittaa monella tapaa, kuten rukoilemalla, uhraamalla, tekemällä muita rituaaleja, kuten puhdistamalla ja koristelemalla jumalapatsaita. Nykyään jumalien lisäksi voidaan palvoa erilaisia julkisuuden henkilöitä, kuten artisteja, jalkapalloilijoita, näyttelijöitä, jne (fanitus).

b. Videolla jumalia ja gurua palvotaan koristelemalla patsaita ja kulkueilla sekä laululla. Gurun patsas pestään, sitä voidellaan ja kastellaan erilaisilla öljyillä ja maidolla. Lisäksi patsasta kunnioitetaan pudottelemalla kukan terälehtiä patsaan ympärille.

3. Lue Krishna-liikkeen synnystä ja kertaa aiemmin lukemaasi. Kuka on…

a. Sri Chaitanya Mahaprabhu opetti 1400-luvulla ihmiset kunnioittamaan ja palvomaan Krishnaa, Vishnun ruumiillistumaa. Tämän hindugurun kunniaksi juhlitaan Gaura Purnima -juhlaa vuosittain.

b. A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada on Krishna-tietoisuus liikkeen perustaja.

Löydät tehtävän täältä.

1.Obon-juhlaa (myös bon-juhla) kutsutaan myös kummitusjuhlaksi, sielujen juhlaksi ja lyhtyjen juhlaksi. Mitä nämä nimitykset mielestäsi kertovat juhlasta?

V: Juhlassa muistellaan esivanhempia. Juhla kertoo siitä, kuinka kulttuurissa arvostetaan vanhempia esi-isiä.

2.Etsi tietoa, miten seuraavat asiat liittyvät obonin viettoon.

bon odori -tanssi: Iloinen tanssi, jonka avulla kunnioitetaan ja muistellaan aiempien äitien ja esi-isien hyvyyttä.

hautavierailu: Hautavierailujen kautta muistellaan ja kunnioitetaan vainajia.

ruokauhrit: Ruokauhrien kautta osoitetaan kunnioitusta vainajille uhraamalla heille ruokaa.

ilotulitus: Juhlaan kuuluu ilotulitus, jolla muistellaan kuolleita

lyhdyt: Lyhtyhen avulla valaistaan tietä eksyneille vainajille, jotta he eivät jää vainoamaan maan päällä ihmisiä.

Löydät tehtävän täältä.

1.Juhlaan tutustuminen

Mitä asioita vesak-juhlassa muistellaan?
– Vesak-juhlassa muistellaan ennen kaikkea buddhalaisuuden perustajan Siddharta Gautaman syntymää mutta myös sitä, miten hänestä tuli Buddha, valaistunut.

Mitä asioita vesakin juhlintaan voi liittyä?
– Juhlintaan liittyy usein Buddhan syntymän muistelua lauluin, tanssein, näytelmin ja runoja ja muita tekstejä lukien. Kodit ja temppelit koristellaan kukilla ja muilla kauniilla asioilla. Tavallisia ovat myös lapsi-Buddhaa esittävät patsaat, joille tuodaan lahjoja ja joiden olkapäille valutetaan vettä. Perheet ja suvut kokoontuvat yhteen syömään.

Löydät tehtävän täältä.

Vastaukset: 1A, 2B, 3C, 4A, 5C, 6C, 7B

Löydät tietovisan täältä.

1.Millainen ryhmä romanit ovat?

Romanit ovat Suomessa pitkään ollut kansallinen vähemmistö. Romanit jakavat yhteisen kielen ja kulttuurin.

2.Millaisia juhlia romanit juhlivat?

Romanit juhlivat kristillisten juhlien lisäksi romanien kansallispäivää (8.4), toisen maailmansodan romaniuhrien kansallista muistopäivää (2.8) ja kansainvälistä romanikielen päivää (5.11).

3. Millaisia merkityksiä romanien lipulla on?

Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsin kosketeltavia puolia. Punainen 16- puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää — heidän ’kotimaataan’ josta he lähtivät jo 800-luvulla.

4. Tutustu romanien kansallislauluun. Mistä laulu kertoo?

Laulun sanat kertovat miehestä, joka vaeltaa ensin onnellisena perheensä kanssa. Miehen hankkiessa elantoaan ja perheen ollessa leiriytyneenä kylän ulkopuolelle miehen perheen surmaa mustaksi legioonaksi kutsuttu armeija. Laulussa mies ikävöi perhettään toivoen tapaavansa heidät vielä ja kehottaa maailman romaneja heräämään.

Löydät tehtävän täältä.