Pyhän Valentinuksen muistopäivän 14.2. ympärille kehittynyt ystävänpäivä on rakkauden ja ystävyyden juhla. Rakkautta on monenlaista niin kuin myös ystävyyttä ja kaveruutta. Ystävänpäivänä voi pysähtyä miettimään, miten osoittaisimme toisille käytännön rakkautta ja ystävällisyyttä. Sitäkin voi miettiä, miten tekisimme vuoden jokaisesta päivästä ystävänpäivän.
Tehtäväideoita:
Salainen ystävä
Ryhmässä jokaisen oppilaan nimi kirjoitetaan lapulle ja arvonnan kautta jokainen saa itselleen salaisen ystävän. Tehtävänä on viikon ajan ilahduttaa ja auttaa tätä salaista ystävää salaisesti esim. välikäsiä käyttäen. Viikon lopussa jokainen pääsee arvaamaan, kuka hänen salainen ystävänsä on ja miksi. Lopuksi paljastetaan oikeat vastaukset.
Ystävyyden selkäpahvit
Tarvitaan: pahvia (30×30), lankaa, tusseja
Askarrelkaa pahvit roikkumaan kaulasta selän puolelle sopivalle korkeudelle ja kirjoittakaa pahviin oma nimi. Laittakaa luokassa musiikki soimaan ja kävelkää ympäriinsä. Pysähtykää välillä kirjoittamaan jotain kivaa vierustoverinne pahviin. Kannattaa keskittyä siihen, millaisia asioita toinen saa sinut tuntemaan, eikä välttämättä, millainen toinen henkilö on. Esim. ”Saat minut aina nauramaan” voi olla parempi kohteliaisuus kuin ”Olet aina iloinen”, jolloin voi asettaa toiselle tiedostamattomasti odotuksia ja paineita. Lopuksi jokainen voi tarkastella omaa pahviaan. Pahveja ei ole tarkoitus vertailla tai näyttää niitä toisille.
Ystävyyden juhla
Järjestäkää ystävyysteemainen juhla. Voitte järjestää sen hyvinkin pienimuotoisesti tai tehdä perusteellisen suunnitelman ja toteutuksen. Ideoita suunnitteluun saatte juhlakalenterimateriaalin kohdasta Keksikää oma juhla.
Hyvän ystävän viisi käskyä
Millainen on hyvä ystävä? Pohtikaa yhdessä ja laatikaa lista. Tämän jälkeen laatikaa listan pohjalta hyvän ystävän viisi käskyä. Käskyistä voi tehdä video, muun somejulkaisun tai vaikka hienon julisteen.
Taitojen ja kaveruudet piiri
Istukaa tuoleilla tai lattialla tiiviissä piirissä. Tehtävänä on miettiä aluksi itsekseen, mitä asioita tiedät toisten osaavan.
Ottakaa pitkästä villalangasta keritty kerä. Yksi aloittaa: pitää kiinni langan päästä, sanoo valitsemansa henkilön nimen ja jonkin tämän osaaman taidon ja heittää (tai vierittää lattiaa pitkin) kerän hänelle. Näin jatketaan: ”Emmi, osaat potkaista rankkarin, Hamid, osaat kertoa kaloista, Sami, osaat soittaa pianoa, Venni, osaat kuunnella, Jannica, osaat shakkia” jne. Jos piirissä olevat pystyvät pitämään langat yhden käden sormissa sekä ottamaan kiinni ja heittämään toisella kädellä, tuloksena yhdistävä verkko ja paljon tietoa siitä, mitä taitoja ja tietoja tässä porukassa on.
Lopuksi jokainen kertoo itsestään yhden sellaisen asian jonka osaa, mutta joka ei ole tullut vielä esille. Sen jälkeen asettakaa verkko lattialle ja kerikää lanka takaisin kerälle.
Vinkki: Lankakeräpiiri onnistuu ehkä helpoiten lattialla istuen niin, että osallistujat pitävät lankoja toisen käden sormilla verkkona irti lattiasta ja vierittävät kerän toiselle ihmiselle lankaverkoston ali lattiaa pitkin vierittämällä. Jos lankaverkon tekeminen tuntuu vaikealta, tehtävän voi tehdä laiva on lastattu –tyyliin vain esinettä heittelemällä tai kierittämällä.
Ystävänpäiväkortit ja e-kortit
Internetissä on monien palvelujen yhteydessä mahdollisuus lähettää sähköisiä kortteja, esimerkiksi ystävänpäivänä. Oheisista linkeistä löytyy kolme kortteja tai vinkkejä tarjoavaa palvelua. Tutki sivuja, niillä esiintyviä materiaaleja. Voit lähettää tai tehdä vinkkien perusteella ystävänpäiväkortin. Mieti myös, mitä sivustojen ylläpitäjät tavoittelevat, kun tarjoavat tällaista palvelua.
Tervehdyksen monet merkitykset
Ihmiskunnan historiassa on keksitty mitä moninaisimpia tapoja tervehtiä. Tervehdys on viesti, että kohtaamme toisemme ystävällisesti ja kuulumme samaan joukkoon, vaikkemme edes tuntisi toisiamme kovin hyvin. Kättely, silmiin katsominen ja nyökkäys, halaaminen, poskipusut tai vaikkapa nenien hierominen yhteen olkapäistä kiinni pidellen ovat joitakin esimerkkejä tästä.
Keksikää ryhmässä uusia tapoja tervehtiä toisia ja kun joku keksii uuden, ehkä hullunkurisenkin tavan, kokeilkaa sitä käytännössä. Tervehtikää jokainen toisianne tuolla keksityllä tavalla. Voisiko se olla toimiva tapa ja voisiko siitä tulla hitti? Jokainen voi vuorollaan ehdottaa uuden tervehtimistavan.
Käyttäkää leikissä mielikuvitusta. Olkaa luovia ja hassuja. Muistakaa silti kunnioittaa toisianne. Kenenkään ei tarvitse tervehtiä toista tavalla, joka tuntuu liian epämukavalta.
Yhdysvaltalaisista kouluista on levinnyt videoita, joilla oppilaat ja opettaja tervehtivät toisiaan: Tervehdykset kertovat toisaalta siitä, että olemme yhtä joukkoa ja toisaalta siitä, että jokainen meistä on omanlaisensa ihminen. Jokainen suhde toiseen on omalla laillaan erityinen. Seuraavissa linkeissä on pari esimerkkiä: Video 1 Video 2
Voisiko sinulla ja ystävälläsi tai koko porukalla olla jokin oma tervehdys? Sellaisen voi suunnitella ja harjoitella.
Pohdittavaksi: Miten oma tervehdys yhdistää ja miten se voi myös jättää toisia ulkopuolelle? Miten tervehtiminen tietyllä tavalla tai tervehtimättömyys voivat toimia myös vallankäytön, syrjimisen ja kiusaamisen välineinä? Miten tulisi toimia, jotta tervehtiminen pysyisi ystävällisyyden eleenä? Tarkoituksena on, että (lähes) jokainen kirjoittaa jokaisen selkään jotakin.
Pohdittavaa: Sosiaalisen median merkitys
Sosiaalinen media hyödyntää meidän tarvettamme olla hyväksytty. Monet somepalvelut ja niiden algoritmit on rakennettu niin, että ne ruokkivat meidän hyvää oloamme tykkäyksin tai muulla positiivisella palautteella ja toisaalta pelottelevat meitä porukan ulkopuolelle jäämisellä, ellemme ole jatkuvasti kyseisen palvelun ulottuvilla ja käytössä.
Sosiaalinen media on usein kiva ihmisiä yhdistävä asia, mutta omistajiensa kannalta olennaisinta on saada meidät pysymään kanavalla. Omistajat saavat voittonsa myymällä meistä ja käyttäytymisestämme tietoa eri yrityksille, muun muassa mainostajille.
Sosiaalisen median kanavilla saatu huomio ja tykkäykset tuntuvat hyvältä. Some antaa mahdollisuuden monen hyvän ohella ikävään käytökseen, kiusaamiseen ja myös rasismiin, jopa kokonaisten ihmisryhmien syrjimiseen.
Pohtikaa, mitkä ovat käyttäjien ja ylläpitäjien keinot vähentää kiusaavaa ja syrjivää viestintää somessa.
Pohtikaa myös omaa somettamistanne.
● Miten käytän sosiaalista mediaa ja millaista palautetta saan somessa?
● Tuntuuko siltä, että olen riippuvainen saamastani hyvästä palautteesta?
● Mitä haittaa voisi olla tuollaisesta riippuvaisuudesta? Mitä sille voi tehdä?
● Miten toimin jos saan huonoa tai kiusaavaa huomiota?
● Mistä voi saada apua jos itseä tai jotakin toista kohdellaan tökerösti somessa?
● Miten voisimme toimia niin, että some olisi hyvä ja turvallinen paikka kaikille?
© Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry, Saara Mäkelä ja Vesa Soikkeli