Saamelaiset ja oikeus omaan kulttuuriin
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan sellaista kansaa, joka on asunut tietyllä
alueella jo ennen kuin nykyinen valtaväestö on muuttanut sinne ja ottanut alueen hallintaansa. Alkuperäiskansalla ei ole omaa valtiota, mutta heillä on oma kielensä, kulttuurinsa ja usein myös jonkinlainen itsehallinto. Niin myös saamelaisilla.
Saamelaisia asuu Suomen alueella noin 10 000. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan noin 60-100 000. Saamen kieliä on kaikkiaan yhdeksän. Suomessa puhutaan niistä kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja myös koltansaamea.
Jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen perustuslain toisessa luvussa kerrotaan keskeiset asiat Suomessa asuvien ja oleskelevien perusoikeuksista. Lain 17 § kuuluu seuraavasti:
17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa asiassaan oma kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Mieti, mitä tarkoittaa oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan? Minkä ihmisryhmien oikeuksista lakipykälä mainitsee erityisesti? Keitä voisivat olla esimerkiksi nuo kolmannessa momentissa ilmaistut ’muut ryhmät’?
Saamelaiset ovat vuosisatojen mittaan kohdanneet vähättelyä ja suoranaista sortoa. Monesti heitä on kohdeltu syrjivästi ja yritetty saada luopumaan kielestään ja elinkeinoistaan ja sulautumaan suomalaiseen valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia on kielletty osin vielä 1980 luvulle saakka puhumasta koulussa äidinkieltään.
Vuonna 1995 Suomen perustuslakiin lisättiin yllä oleva maininta saamelaisista ja heidän oikeudestaan säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Vuonna 1996 saamelaiset saivat osittaisen itsehallinnon saamelaiskäräjien muodossa. Saamen kielilaissa vuonna 2003 säädettiin saamelaisille oikeus käyttää saamen kieltä myös virastoissa ja muissa viranomaisasioissa. Vaikutusmahdollisuudet, oma kieli,
perinteiset elinkeinot, oikeus hallita maa-alueita sekä muu kulttuuri käsitöineen, asuineen ja musiikkeineen ovat elinehto saamelaisten säilymiselle omana kansanaan valtakulttuurin puristuksessa.
Tutustu saamelaiseen musiikkiin
- Ailu Vallen saamelaista rappia:
https://www.youtube.com/watch?v=DU8I6JU-NXI
https://www.youtube.com/watch?v=6712SAWlPUI - Wimme Saaren modernia joikua:
https://www.youtube.com/watchv=hM7tWLp2Rlg&list=PLZ2ifWRfv1lsrlilwQKQ-vKUJ9QUxDRWB - Uutta saamelaista musiikkia ja sen yhdistämistä muihin perinteisiin edustaa esimerkiksi Solju-yhtye:
https://www.youtube.com/watch?v=79RK98xoUjs - Saamen suvun laulu on saamelaisten kansallislaulu. Sen sanat eri saamenkielillä ja myös suomeksi löytyvät Oktavuohta-sivustolta:
https://www.oktavuohta.com/saamen-suvun-laulu - Voit kuunnella saamen suvun laulun linkistä pohjoissaameksi:
https://www.youtube.com/watch?v=ksJeIeTxJJo&feature=youtu.be
ja suomeksi:
https://www.youtube.com/watch?v=cL0m3cfXez0 - Sofia Jannok pukeutuu musiikkivideollaan gáktiin eli saamenpukuun:
https://www.youtube.com/watch?v=UGc7c8U2aps - Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus KEK on kerännyt sivuilleen runsaasti tietoa ja näytteitä perinteisestä saamelaisesta musiikista, kuten joiusta:
https://www.kansanmusiikkikansantanssi.fi/http%3A/www.kansanmusiikki.fi/musiikin-muisti-3-vahemmistojemme-lauluperinne/saamelaisten-musiikki
Opiskele hieman pohjoissaamea
Suomessa puhuttavista saamen kielistä eniten puhutaan pohjoissaamea. Seuraavilla ohjeilla opit hieman ääntämystä, tervehdyksiä ja viikonpäivät. Ylen Sano se saameksi -sivustolta voit opiskella lisää ja saada käsitystä myös muista saamenkielistä.
Ääntämisestä:
b = p
đ = th
d = t
g = k
t sanan lopussa = ht
Buorre iđit! (’puorre idiht’) = Hyvää huomenta!
Buorre beaivi! (’puorre peaivi’) = Hyvää päivää!
Ipmel atti! (’ipmel atti’) = vastaus edelliseen, jumala antakoon (hyvän päivän)
vahkku = viikko
mánnodat/vuossárga = maanantai
disdat/maŋŋebárga = tiistai
gaskavahkku = keskiviikko
duorasdat = torstai
bearjadat = perjantai
lávvordat = lauantai
sotnabeaivi = sunnuntai
Ylen Sano se saameksi –sivustolta löydät sivun yläreunasta tervehdyksiä ja yllättäviäkin fraaseja, joita voit lukea ja kuunnella saamen kielillä tai suomeksi: http://sanosesaameksi.yle.fi/?koita-p%C3%A4rj%C3%A4t%C3%A4
Vinkkejä saamelaisuutta käsittelevistä materiaaleista:
Lisää tietoa saamelaisuudesta löytyy saamelaisten itsehallintoelimen saamelaiskäräjien (samediggi) internetsivuilta:
https://www.samediggi.fi/saamelaiset-info/
Yle.fi/oppiminen on tiivistänyt kahden minuutin videoon paljon tietoa saamelaisista ja saamelaisten kansallispäivästä:
https://areena.yle.fi/1-4353700?autoplay=true
Ylen yleinen pikaopas saamelaiseen kulttuuriin:
http://sanosesaameksi.yle.fi/pikaopas-saamelaiskulttuuriin/
© Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry, Saara Mäkelä ja Vesa Soikkeli