Suomessa jouluaattoon liittyy kosolti perinteitä, mutta useimmissa muissa maissa päivää ei yleensä juhlita.
Monissa perheissä tuodaan joulukuusi aattona sisään ja lapset saavat koristella kuusen. Tasan klo 12 kuunnellaan ja katsotaan joulurauhan julistus, joka lähetetään Suomen Turusta. Aattona mennään usein myös joulusaunaan, käydään viemässä omaisten haudoille kynttilöitä ja syödään juhlaillallinen. Monet perheet käyvät myös joulukirkossa. Lapsille illan kruunaa joulupukin saapuminen ja joululahjojen jako.
Vaikka suurimmalle osaa kristikuntaa joulunajan huipentuma on joulupäivä 25.12., suomalaisessa evankelis-luterilaisessa perinteessä joulunaika huipentuu jo edellisen päivän jouluaattoon.
Joulun nähdään alkavan Suomessa perinteisesti joulurauhan julistuksella klo 12 Suomen Turusta. Suuri osa suomalaisista seuraa julistusta television välityksellä.
Perinne on lähtöisin vanhasta pohjoismaisesta lainsäädännöstä, jonka mukaan joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin. Joulurauhan ajanjakso kesti 20 päivää. Vaikka joulurauhan julistuksessa uhkaillaan tavallista ankarammilla rangaistuksilla joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista, ei joulurauhalla ole ollut vuoden 1889 jälkeen oikeudellista merkitystä.
Suomalaisissa kodeissa on tapana tuoda jouluksi kotiin kuusi sekä koristella se. Perinne on levinnyt alun perin Saksasta ja vakiintunut suomalaiseen joulunviettoon 1800–1900 -lukujen vaihteen tienoilla. Joulupuun esikuvana lienee ollut keskiaikaisten paratiisinäytelmien elämänpuu. Kuusenkoristeina toimivat ennen omenat ja muut hedelmät. Ne ovat kuvanneet paratiisin elämänpuun hedelmiä. Nykyisin tapana on koristella kuusi tähdellä, kynttilöillä, joulupalloilla ja muilla kuusenkoristeilla. Joulukuusen perinne levisi 1800- luvulla siirtolaisten mukana myös Amerikkaan ja nykyään se tunnetaan laajalti eri maanosissa. Joulukuusen tähti viittaa kertomukseen tietäjistä, jotka löysivät sen avulla Jeesuslapsen luo.