Hanukka-juhlan aikaan juutalaisissa kodeissa palaa yhdeksänjalkainen kynttelikkö hanukia. Hanukiaa poltetaan öljyihmeen muistoksi. Ihmeestä kertovan tarinan mukaan pieni määrä siunattua öljyä riitti siihen, että temppelin kynttelikkö paloi kahdeksan päivää.
Hanukka on juutalaisille iloinen valon juhla, jonka vietto keskittyy enimmäkseen koteihin. Ensimmäisenä juhlapäivänä sytytetään hanukiasta ensin niin kutsuttu palvelijakynttilä ja sen avulla yksi hanukka-kynttilä. Sen jälkeen jokaisena päivänä sytytetään yksi kynttilä lisää, kunnes viimeisenä päivänä kaikki kahdeksan hanukka-kynttilää valaisevat kotia.
Latkes-nimisten leivonnaisten syöminen on osa hanukan viettoa.
Perinteisiin kuuluu myös peli, jota pelataan nelisivuisella hyrrällä (dreidel, sevivon). Hyrrän jokaiselle sivulle on kaiverrettuna yksi kirjain. Kirjaimet yhdessä merkitsevät lausetta ”suuri ihme tapahtui tällä”. Lause viittaa kertomukseen öljyihmeestä.
Juudean kuninkaaksi 175 eKr. noussut kuningas Antiokhos IV Epifanes halusi tehdä valtakunnastaan täysin kreikkalaisen. Juutalaistenkin tuli palvoa kreikkalaisia jumalia, joten Jerusalemin temppeli muutettiin kreikkalaisten jumalien palvontapaikaksi. Juutalaiset nousivat kuitenkin kapinaan makkabealaisten johdolla, ajoivat Antiokhoksen armeijan pois Jerusalemista ja vihkivät temppelin uudelleen käyttöön.
Juutalaisen perinteen mukaan temppelin seitsenhaaraisessa kynttelikössä (menora, nykyisin Israelin vaakunatunnus) piti aina palaa tuli. Kertomuksen mukaan tuli oli päässyt sammumaan, eikä temppelistä löytynyt kuin pieni kannullinen siunattua öljyä. Tapahtui kuitenkin ihme ja pieni öljymäärä riitti pitämään liekin kirkkaana kahdeksan päivää, kunnes öljyä saatiin lisää.