Opettajalle
Työskentelyssä lapset keksivät ja suunnittelevat oman juhlan, jota voidaan niin halutessa juhlia yhdessä. He miettivät yhdessä keskustellen, kirjoittaen ja piirtäen juhlan aihetta ja toteutusta. Suunnittelua voidaan tehdä pienissä ryhmissä tai vaikka aikuisen johdolla suurryhmässä yhdessä keskustellen ja töitä jakaen pienemmissä ryhmissä tehtäviksi.
Vaihe 1
Aluksi lapset miettivät, mikä voisi olla juhlimisen arvoinen asia. Mikä on juhlan aihe tai teema? Se voi olla kokonaan itse keksitty aihe tai lapsille voidaan antaa valmiita teemoja, kuten lasten oikeuksien juhla, ystävyyden tai kaveruuden päivä, liikunnan juhla, oppimisen tai tiedon juhla, luonnon päivä, tai esiopetuksen aloittamisen tai koulun aloittamisen tai yläasteelle siirtymisen juhla.
Vaihe 2
Tämän jälkeen lapset miettivät ja suunnittelevat juhlaa jäljempänä tulevien ohjeiden mukaan. Keskustelujen lisäksi tuotokset voivat olla kirjoituksia, piirroksia sekä lavastettuja valokuvia, videoita tai näyteltyjä kohtauksia juhlasta. Kuvaesityksin voidaan kirjoitta myös selventävät tekstit. Tai, kuten alussa todettu, suunnittelu voi huipentua juhlan yhteiseen viettämiseen.
Vaihe 3
Jos pienet ryhmät suunnittelevat jokainen oman juhlansa, juhlien esittelyn toisille voi toteuttaa kiertotyöskentelynä. Jokaisesta ryhmästä yksi jää pöytään esittelemään juhlaa ja vastaamaan kysymyksiin. Toiset kiertävät ryhmissä pöytä kerrallaan tutustumassa toisten suunnitelmiin.
Jos suunnittelukysymyksiä ei halua antaa liian valmiina, juhlan keksiminen ja suunnittelu voi alkaa puhtaalta pöydältä: keksimme ja vietämme juhlan, joten mitä kaikkea pitäisi suunnitella?
Tehtävänanto ja kysymyksiä opiskelijoille
Tehtävänänne on keksiä oma juhla. Suunnitelkaa kuvitteellinen juhla yhdessä, vaikkapa ryhmissä, alla olevien kysymysten avulla ja esitelkää sitten juhlanne toisille. Jos haluatte, voitte myös käytännössä valmistella juhlan, kutsua sinne toisia ja viettää juhlaa yhdessä.
Vuoden mittaan vietetään monenlaisia juhlia ja juhlistetaan monia asioita.
- Mitkä asiat teidän mielestänne tarvitsisivat vielä oman juhlan?
- Mitkä asiat olisivat mielestänne juhlimisen arvoisia?
Kerätkää ideoita ja valitkaa lopuksi yksi aihe, jonka ympärille rakennatte juhlanne.
- Miksi teemanne on tärkeä?
- Keille juhla on ensisijaisesti tarkoitettu?
- Keitä voisi kutsua?
- Miten kutsu välitetään osallistujille?
- Mitä asioita kutsuun olisi hyvä kirjata?
- Mitä juhlassa käytännössä tehdään?
- Miten juhla alkaa ja etenee?
- Millaista ohjelmaa juhlassa on?
- Ketkä ohjaavat tai johtavat juhlan kulkua?
- Millaisia asioita ohjaajat ja osallistujat tekevät?
- Mikä voisi olla juhlan huippukohta?
- Mitä siinä tapahtuu?
- Millä eri tavoilla juhlan teema näkyy käytännössä?
- Millainen on toivottu tunnelma?
- Onko juhlalla jokin selkeä loppukohta, millainen?
- Missä juhla pidetään?
- Miten juhlatilaa voisi valmistella ja koristaa?
- Mitkä ovat tärkeitä tavaroita juhlan käytännön sujumisen kannalta?
- Mitkä esineet voisivat liittyä suoraan tai symbolisesti juhlan aiheeseen?
Voisiko juhlan pitää verkossa?
- Mitä mahdollisuuksia digitaalisuus toisi?
- Millä tavalla juhla olisi erilainen, jos osallistujat eivät olisikaan fyysisesti samassa tilassa?
- Tarjotaanko juhlassa jotakin ruokaa tai juomaa? Millaista?
- Vai tuovatko vieraat tarjoamuksia mukanaan, jolloin juhlat ovat nyyttikestit?
- Millä tavoin tarjoilut voisivat liittyä juhlan teemaan?
- Millaista pukeutumista osallistujilta toivotaan?
- Millainen asu on juhlaa johtavilla tai ohjaavilla ihmisillä?
Keksikää lopuksi juhlallenne kuvaava ja ytimekäs nimi.
Esitelkää juhlaideanne toisille. Sen voi tehdä monella tavalla:
- Piirtäkää juhlastanne kuvia, esimerkiksi juhlapaikasta, juhlayleisöstä, juhlan ohjelmanumeroista, juhlan tärkeistä esineistä ja tarjoiluista. Piirroksiin voi lisätä otsikoita ja selittäviä tekstejä.
- Näytelkää itse juhlan tärkeät tapahtumat ja ottakaa niistä videoita tai valokuvia. Voitte selostaa juhlanne idean videon tai kuvien avulla tai koostaa kuvista ja teksteistä esittelyjulisteen.
- Voitte myös yksinkertaisesti kertoa toisille suullisesti, millaisen juhlan olette suunnitelleet.
Jos toteutatte juhlanne oikeasti, kirjoittakaa suunnitelmanne pohjalta yhdessä muistilista siitä, mitä pitää tehdä:
- päättäkää juhlan aika ja paikka
- suunnitelkaa kutsu:
- Keitä kutsutte?
- Mitä kutsuttavien on hyvä tietää?
- Toimittakaa kutsu joko kaikille kutsuille erikseen tai yleisenä kutsuna sopivia viestimiä käyttäen. Henkilökohtainen kirjallinen kutsu on juhlavin.
- jakakaa muistilistanne pohjalta valmistelutehtävät, kuten tilan järjestelyt, koristelu sekä ohjelman ja tarjoilujen valmistaminen, parasta jos asioita voi tehdä yhdessä
- jakakaa myös roolit ja tehtävät itse juhlaan
tehkää valmistelutyöt ja viettäkää juhlaa vieraittenne kanssa.
Muistakaa pitää hyvää huolta vieraistanne mutta myös olla itse juhlamielellä. Juhlat syntyvät ihmisisten yhdessäolosta ja juhlan aiheesta, eivät pilkun tarkasta juhlasuunnitelman noudattamisesta; sopivasti suunniteltua ja sopivasti yllätyksiä.
Hyvää juhlaa!
Lisää tietoa ja pohdittavaa juhlaetiketistä löytyy mm. Helsingin yliopiston Suomalainen juhla- ja tapakulttuuri -kurssin opiskelijablogista.
Voisiko juhlaideastanne olla iloa ja hyötyä laajemminkin?
Jos keksitte hyvän aiheen ja tavan juhlistaa sitä, voitte yrittää levittää ajatusta muillekin. Tehkää juhlastanne juttu sosiaaliseen mediaan tai tarjotkaa aihetta jollekin toimittajalle. Ehkä ajatus leviää. Ehkä koulussa tai asuinalueellanne voitaisiin ottaa juhlastanne oppia. Monista pienistä teemapäivistä on kasvanut vuosien mittaan kansallisia ja jopa kansainvälisiä merkkipäiviä.
Jos olette sitä mieltä, että tätä tärkeää juhlaa pitäisi juhlia koko Suomessa, teidän on saatava monet ihmiset innostumaan asiasta ja juhlimaan kansanne. Jos juhlanne yleistyy ja vakiintuu, siitä voi tulla joskus Suome valtion suosittelema liputuspäivä tai virallinen liputuspäivä. Liputuksest päättää Suomen hallitus lakiasetuksella. Aloitteen liputuksesta voi tehd esimerkiksi sisäministeriön internetsivuilla.
© Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry, Saara Mäkelä ja Vesa Soikkeli