Juhlat suurennuslasin alla

• Mikä on juhlan tärkein aihe? Mitä siis oikeastaan juhlitaan?
• Miten juhlan aihe liittyy menneisyyden tärkeisiin tapahtumiin tai henkilöihin?
• Liittyykö juhlaan erityisesti pyhiä tapahtumia tai kertomuksia? Millaisia?
• Milloin juhlaa on alettu viettää?

• Millä nimellä juhla tunnetaan? Mitä nimi tarkoittaa?
• Millä nimillä juhlaa kutsutaan eri kielissä?
• Millaisia hyvän juhlan toivotuksia juhlaan liittyy?

• Keille juhla on tarkoitettu, minkä yhteisön juhlasta on kyse?
• Kuka tai ketkä ovat keskeisimpiä toimijoita ja rituaalin johtajia?
• Mikä on muiden paikalla olevien rooli? Onko joillakin erityinen avustava tehtävä, millainen?
• Millaisia rooleja lapsilla ja nuorilla voi juhlassa olla?
• Onko sellaisia ryhmiä, jotka on jätetty juhlasta sivuun, eikä heidän läsnäolonsa ole toivottavaa tai sallittua?

Tutkija Anthony Wallace hahmottaa neljä erilaista ritualisoidun kultin eli juhlan organisoitumisen tapaa: 1) yksilön juhla ilman yleisöä tai asiantuntijoita (tekijänä yksilö itse) 2) juhla välittäjäksi tunnustetun asiantuntijan johdolla (tekijänä välittäjäspesialisti, kuten shamaani), 3) yhteisöjuhla ilman välittäjiä (tekijänä koko maallikkoyhteisö) ja 4) instituution toimittama juhla (tekijänä hallitseva instituutio papistoineen ja järjestelmineen).

• Millainen on juhlan kulku?
• Mitä tehdään, kuka tai ketkä toimivat juhlassa?
• Mitä tarkoituksia tai symbolisia merkityksiä toiminta palvelee?
• Miten toiminnalla ilmennetään yhteyttä juhlan aiheeseen, pyhään tai yhteyttä ihmisten välillä?
• Onko toiminta muodollista, ennalta säänneltyä ja ritualisoitunutta vai epämuodollista ja jopa spontaania?

• Missä juhlaa yleensä vietetään?
• Edellyttääkö juhla ihmisten kokoontumista fyysisesti yhteen vai voidaanko juhla järjestää vaikka verkossa?
• Liittyykö juhlaan joitakin paikkoja, esineitä tai symboleita, joihin juhlan idea tiivistyy?
• Miten mahdollinen juhlapaikka on valmisteltu ja koristeltu?
• Millainen on osanottajien ja juhlaa johtavien ihmisten vaatetus?
• Millaista ruokaa juhlaan liittyy?
• Liittyykö juhlaan jonkinlaisia lahjoja tai uhrilahjoja? Millaisia?
• Millaista musiikkia, taidetta, kuvastoa tai esineistöä juhlaan liittyy?

• Liittyykö juhlaan erityinen valmistautuminen, kuten paasto? Millaisia tapoja tai millaista toimintaa juhlan valmisteluun liittyy?
• Liittyykö juhla kalenterissa osana johonkin laajempaan kokonaisuuteen?
• Millä tavoin juhla rytmittää ihmisen ja yhteisön elämää?
• Millainen on sen suhde muihin saman perinteen juhliin?
• Millaisia tapoja liittyy siihen, kun juhlasta laskeudutaan jälleen arkeen?

• Millaisia kokemuksia juhla tuottaa?
• Millaista tunnelmaa ja mielentilaa juhlassa tavoitellaan ja millaiset tunteet ovat ei-toivottuja tai jopa tabuja?

• Kuka tai ketkä määrittelevät juhlan idean ja siihen liittyvän toiminnan? Kenellä on juhlan omistajuus?
• Miten juhlassa vahvistetaan vallitsevia valta-asetelmia? Kuka käyttää ja millaista valtaa?
• Millaisia voimia halutaan rituaalisesti vapauttaa ja millaisia voimia kontrolloida?
• Millaisia toisaalta voimauttavia ja toisaalta ulos sulkevia ulottuvuuksia juhlalla on?
• Onko juhlaan liitetty jonkinlaisia protesteja, varjojuhlia tai boikotteja?

Kulttuurinen kestävyys: Vahvistaako juhla ajatuksia, asenteita, arvoja ja tapoja, jotka edustavat hyviä ja säilyttämisen arvoisia asioita kulttuurissamme?

Sosiaalinen kestävyys: Edistääkö juhla ihmisten hyvinvointia ja ihmisryhmien välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta? Sisältääkö juhla syrjiviä elementtejä?

Ekologinen kestävyys: Miten juhla ja sen viettäminen edistää tai heikentää luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta?

Taloudellinen kestävyys: Luoko juhla edelliset kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavaa kestävää taloudellista toimintaa vai vääristääkö se kestävän talouden edellytyksiä?

Mitkä asiat juhlassa kertovat paikallisuudesta, mitkä asiat kansallisista piirteistä ja mitkä asiat juhlan globaalista, maailmanlaajuisesta luonteesta?

• Millaista viestintää ja markkinointia juhlaan liittyy?
• Millainen rooli on yksityisviesteillä, medialla tai sosiaalisella medialla?

Miten juhla vaikuttaa kulttuuriin ja niidenkin ihmisten elämään, jotka eivät kyseistä juhlaa vietä? (esimerkkeinä vaikkapa joulualennusmyynnit tai moniin juhliin liittyvät yleiset vapaapäivät koulusta ja työstä)

Mikään edellisistä pohdinnoista ei varsinaisesti selitä peruskysymystä: Miksi juhlia on? Mikä tekee ihmisestä juhlivan olennon? Juhlivatko myös muut eläimet kuin ihminen? Mistä juhlassa on kyse?

 Voisiko kyse olla

•   tarpeesta viihtyä ja hauskuuttaa itseään?
•   tarpeesta liittyä toisiin ihmisiin ja kuulua yhteisöön?
•   tarpeesta luoda rytmiä omaan ja yhteiseen elämään?
•   tarpeesta olla yhteydessä johonkin itseään suurempaan, kuten pyhään?
•   tarpeesta tehdä näkyviksi yhteisölle tärkeitä asioita ja historiaa?
•   tarpeesta säilyttää ja vahvistaa yhteisölle tärkeitä arvoja, yhteisön perintöä ja identiteettiä?
•   tarpeesta luoda jatkuvuutta ja nähdä itsensä osana sukupolvien ketjua?
•   tarpeesta pitää yllä ja vahvistaa rituaalisesti yhteisön valta-asetelmat?
•   jostakin muustakin?

Mitä sinä ajattelet?