Shavuotina juutalaiset muistavat sitä, kuinka Mooses sai laintaulut Siinain vuorella. Juhlan toisena päivänä luetaan vainajien muistoksi Mazkir-rukous.
Shavuot on myös juutalainen sadonkorjuujuhla. Israelissa juhlitaan silloin ensimmäisen vehnäsadon kypsymistä. Synagogat koristellaan vehmailla lehväksillä ja lehdillä.
Shavuot eli viikkojuhla on yksi kolmesta niin kutsutusta pyhiinvaellusjuhlasta. Pyhiinvaellusjuhlat muistuttavat kaikki tavallaan Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeisestä erämaavaelluksesta. Kaksi muuta pyhiinvaellukseen liittyvää juhlaa ovat pesach ja sukkot.
Shavuot-juhlalle on kolme merkitystä. Jumala antoi Moosekselle erämaavaelluksella laintaulut ja Tooran – shavuot on myös opiskelun juhla. Toinen ja kolmas syy liittyvät maanviljelyyn. Pesachista alkanut seitsenviikkoisen omer-jakson laskeminen saadaan vehnäsadon kypsymisen myötä shavuotina päätökseen. Sen lisäksi kerätään kevään ensimmäiset hedelmät. Viljatuotteiden ja hedelmien syönti kuuluukin olennaisena osana shavuotin juhlintaan.
Juhla muistuttaa lähimmäisen hyväksymisen tärkeydestä. Juhlan aikaan luetaan Toorasta Ruutin kirja, jossa juutalaiseksi kääntyneestä Ruutista kasvaa yhteisönsä kunnioittama henkilö. Ihmisen syntyperällä ei ole juutalaisuuden mukaan merkitystä, vaan hänet punnitaan tekojensa pohjalta.