Juutalaiset viettävät pesach-juhlaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Silloin syödään happamatonta matsa-leipää. Tavallinen leipä on kiellettyä ja lapset saavat yhdessä vanhemman kanssa etsiä, ettei muruja ja leipää löydy kotoa. Juhlan kunniaksi valmistetaan suuri seder-ateria ja luetaan kuvitettua Hagada-kirjaa, joka kertoo juutalaisten lähdöstä Egyptistä.
Pesach on yksi juutalaisuuden kolmesta niin kutsutusta pyhiinvaellusjuhlasta. Pyhiinvaellusjuhlat muistuttavat kaikki omalla tavallaan Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeisestä erämaavaelluksesta. Kaksi muuta pyhiinvaellukseen liittyvää juhlaa ovat sukkot ja shavuot.
Pesach on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Juhlan aikana ihmiset muistelevat Exodusta eli Egyptin orjuudesta vapautumista. Juhlan nimi tulee hepreankielen sanasta pasah, joka tarkoittaa ohi kulkemista. Sillä viitataan viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään Israelilaisia vapaiksi.
Juhla tunnetaan myös happamattomasta matsa-leivästä. Se muistuttaa israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita.
Juutalaisen teologian mukaan hapate on myös ylpeyden ja turhamaisuuden vertauskuva, jota vastoin matsa-leipä symboloi sydämen nöyryyttä. Kosher eli kelvollinen ruoka tarkoittaa käytännössä ruokaa, joka ei sisällä hapatetta.
Pesachina käytetään erityisesti sitä varten tarkoitettua astiastoa, koska muissa astioissa saattaisi olla jäänteitä tavallisista jauhoista. Juutalainen keittiö puhdistetaan nisán-kuun 14. päivän iltaan mennessä kaikista leivistä, leivonnaisista, pastatuotteista ja leivänmuruista. Leipomiseen käytetään vain matsa-jauhoa.
Pesachin vietto kestää kahdeksasta yhdeksään päivää. Ensimmäisenä pesach-iltana on tapana kokoontua juhla-aterialle, jonka aikana käydään läpi koko pesach-kertomus. Aterialla nautitaan symbolisia ruoka-aineita, jotka muistuttavat koettelemuksista Egyptin orjuudessa. Lapset laulavat seder-laulun.
Myös maanviljelys liittyi ennen pesachiin. Juhlan aikana korjattiin kevään ohrasato sekä alettiin seitsemän viikon odotus venhäsadon kypsymiseksi. Seitsemän viikon ajanjaksoa kutsutaan omeriksi ja sen laskeminen aloitetaan pesachin toisesta päivästä.