Tänään vietetään pääsiäistä muinaisen juliaanisen kalenterin mukaan. Juliaaninen kalenteri on käytössä useilla ortodoksisilla kirkoilla esimerkiksi Venäjällä, Romaniassa, Kreikassa sekä Lähi-Idässä.
Pääsiäinen on kristityille vuoden suurin juhla. Silloin juhlitaan pitkäperjantaina ristiinnaulitun Jeesuksen ylösnousemusta. Kodit somistetaan heleillä ja iloisilla kevään väreillä: rairuoholla, kukilla, pääsiäismunilla, tipuilla ja pupuilla. Ortodoksisessa kirkossa on pääsiäisyönä palvelus, jossa toivotetaan eri kielillä ”Kristus nousi kuolleista” ja vastataan ”totisesti nousi.” Pääsiäisajan perinneruokia ovat mämmi, pasha ja lampaanpaisti.
Ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön jumalanpalvelus on vuoden suurin tapahtuma. Ikivanhaan tapaan seurakuntalaiset tervehtivät toisiaan päivän koitteessa sanoilla ”Kristus on ylösnoussut.” Muutoinkin ortodoksisessa jumalanpalveluselämässä on keskeisenä pääsiäislaulun sanoma:” Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”.
Katolisessa kirkossa pääsiäinen ja nimenomaan pääsiäisyön, ”vuoden pyhimmän yön,” jumalanpalvelus on kirkkovuoden päätapahtuma.
Pääsiäisen viettoon kuuluu lukuisia symboleita ja perinteitä joita ovat muun muassa munien maalaaminen, pääsiäiskukkien esille laitto sekä pääsäisen erityiset juhlaruuat. Ruokaperinteessä on paljon katoliselta ajalta periytyviä paaston päättymiseen liittyviä piirteitä ja ortodokseilta periytyviä tapoja, jolloin paaston ajan päätyttyä saatettiin syödä vapaasti.
Pääsiäismunat symboloivat uutta elämää. Narsissista, joka juuri pääsiäisen tienoilla tunkeutuu maahan haudatusta sipulistaan valoon, on tullut kristillisessä perinteessä ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen vertauskuva.
Suomessa perinteinen mämmi on tullut juhlapöytiin jo 1700-luvulla, kenties jopa paljon aikaisemmin. Keskiajalla se oli nimenomaan pitkänperjantain paastoruokaa, jolloin uuneihin ei sytytetty tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia.Useissa maissa, kuten myös Suomessa, pääsiäislimppu on mämmin rinnalla yleinen.
Pääsiäisen nimi vaihtelee eri kielissä kuten useimpien muidenkin juhlien. Suomalainen nimitys merkitsee alkuaan paastosta pääsemistä vastakohtana laskiaisen paastoon ”laskeutumiselle”. Lisäksi sana pääsiäinen muistuttaa juutalaisten pesach-juhlasta ja sen aiheesta: Jumalan kansa pääsi vapauteen Egyptin orjuudesta.