Palmusunnuntaina, viikkoa ennen pääsiäistä, lapset koristelevat pajunoksia ja virpovat niillä vanhempiaan ja muita aikuisia. Kodit somistetaan heleillä ja iloisilla kevään väreillä: rairuoholla, kukilla, pääsiäismunilla, tipuilla ja pupuilla. Pääsiäinen on kristityille vuoden suurin juhla. Silloin juhlitaan pitkäperjantaina ristiinnaulitun Jeesuksen ylösnousemusta. Ortodoksisessa kirkossa on pääsiäisyönä palvelus, jossa toivotetaan eri kielillä ”Kristus nousi kuolleista” ja vastataan ”totisesti nousi.” Pääsiäisajan perinneruokia ovat mämmi, pasha ja lampaanpaisti.
Pääsiäissunnuntai on kirkkovuoden pääjuhla. Sen aihe, Kristuksen ylösnousemus, on kristillisen uskon keskeisin asia. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus ei ole vain historiallinen tapahtuma vaan se on lupaus toivosta, ihmisen pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä.
Pääsiäisen nimi vaihtelee eri kielissä kuten useimpien muidenkin juhlien. Suomalainen nimitys merkitsee alkuaan paastosta pääsemistä vastakohtana laskiaisen paastoon ”laskeutumiselle”.
Lisäksi sana pääsiäinen muistuttaa juutalaisten pesach-juhlasta ja sen aiheesta: Jumalan kansa pääsi vapauteen Egyptin orjuudesta.
Ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön jumalanpalvelus on vuoden suurin tapahtuma. Ikivanhaan tapaan seurakuntalaiset tervehtivät toisiaan päivän koitteessa sanoilla ”Kristus on ylösnoussut.”
Muutoinkin ortodoksisessa jumalanpalveluselämässä on keskeisenä pääsiäislaulun sanoma: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”.
Katolisessa kirkossa pääsiäinen ja nimenomaan pääsiäisyön, ”vuoden pyhimmän yön”, jumalanpalvelus on kirkkovuoden päätapahtuma.
Myös luterilaisille pääsiäinen on kirkkovuoden kohokohta ja kirkoissa vietetään pääsisäisyönmessua, vaikkakin pääsiäisen juhlajumalanpalvelus on vasta pääsiäissunnuntaina.
Pääsiäinen katsotaan ajanjaksona jatkuvan aina helatorstaihin, Kristuksen taivaaseen astumisen juhlaan saakka.
Pääsiäisen viettoon kuuluu lukuisia symboleita ja perinteitä, joita ovat muun muassa munien maalaaminen, pääsiäiskukkien esille laitto sekä pääsäisen erityiset juhlaruuat. Ruokaperinteessä on paljon katoliselta ajalta periytyviä paaston päättymiseen liittyviä piirteitä ja ortodokseilta periytyviä tapoja, jolloin paaston ajan päätyttyä saatettiin syödä vapaasti.
Pääsiäismunat symboloivat uutta elämää. Narsissista, joka juuri pääsiäisen tienoilla tunkeutuu maahan haudatusta sipulistaan valoon, on tullut kristillisessä perinteessä ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen vertauskuva.
Suomessa perinteinen mämmi on tullut juhlapöytiin jo 1700-luvulla, kenties jopa paljon aikaisemmin. Keskiajalla se oli nimenomaan pitkänperjantain paastoruokaa, jolloin uuneihin ei sytytetty tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia. Useissa maissa, kuten myös Suomessa, pääsiäislimppu on mämmin rinnalla yleinen.