Nouruz-juhlaa vietetään Iranissa, Kurdistanissa, Afganistanissa, Kaspian merellä ja jopa Pohjois-Kiinassa kevääntulon ja uudenvuoden kunniaksi. Bahá’í -uskonnossa Naw-rúz on Badí -kalenterin mukainen uuden vuoden ja kevään alkamisen juhla.
Nouruzia on juhlittu Iranissa, Irakissa, Kurdistanissa, sekä laajemmin Lähi-Idässä ja muualla Euraasian alueilla jo yli 3000 vuoden ajan. Sana nouruz/nowruz (tai novruz, navruz, nooruz, nevruz, nauryz) tarkoittaa uutta päivää. Kirjoitusasu ja lausuminen vaihtelevat alueittain. Juhla symboloi uuden alkua ja vanhan taakse jättämistä.
Kurdit muistelevat seppä Kawan voittoa tyranni Zuhakista Nouruz-juhlassa. Nouruz on perinteinen juhla, jota kutsutaan myös persialaiseksi uudeksi vuodeksi. Iranissa nouruz on vuotuisista juhlista tärkein, suuri kevään juhla.
Juhla vahvistaa kansojen välistä kunnioitusta sekä naapuruuden ja rauhan ihanteita juhlistamalla vanhoja idän ja lännen sivilisaatioien tapoja rituaaleineen ja traditioineen. Nouruzia vietetään kevätpäivän seisauksen aikaan ja sitä juhlii yli 300 miljoona ihmistä ympäri maapallon. Monissa maissa on tapana sytyttää nuotioita ja hypätä tulen yli. Tulella on tärkeä merkitys zarathustralaisuudessa, joka on vanha persialainen uskonto.
YK on julistanut Nourouzin YK:n viralliseksi teemapäiväksi, jota vietetään 21.3. Vuonna 2009 Nourouz lisättiin osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa.
Naw-rúz on riemun juhlapäivä, jota bahá’í-yhteisöt ja perheet juhlivat eri tavoilla yhdessä perheen ja ystäviensä kanssa. Naw-rúz on bahá’í-vuoden lopun merkittävien tapahtumien huipentuma.
Bahá’í-kalenteri eli Badí-kalenteri muodostuu 19 kuukaudesta, joissa jokaisessa on 19 päivää. Badí-kalenterissa 18. ja 19. kuukauden välissä vietetään 4-5 välipäivää, jotka eivät kuulu mihinkään kuukauteen. Näitä päiviä kutsutaan Ayyám-i-Háksi. Bahá’u’lláh velvoitti ihmisiä omistamaan nämä päivät juhlimiselle, iloitsemiselle ja hyväntekeväisyydelle. Välipäivät on erityisesti varattu vieraanvaraisuutta ja lahjojen antamista varten.
Ayyám-i-Há -päivien jälkeen alkaa Badí-kalenterin viimeinen kuukausi, joka on paaston ja pidättyvyyden aikaa. Silloin bahá’í-aikuiset paastoavat, joka tarkoittaa ruoasta ja juomasta pidättäytyminen vuorokauden tiettyinä aikoina. Tämä kuukausi on pääasiallisesti mietiskelyn ja rukouksen sekä henkisen elpymisen aikaa, jolloin ihmisen tulee pyrkiä järjestämään sisäinen elämänsä tarpeellisin osin uudelleen sekä virkistämään ja vahvistamaan sielunsa piileviä henkisiä voimia. Paaston merkitys ja tarkoitus ovat siten perimmältä luonteeltaan henkiset. Paastoaminen on myös vertauskuvallista, ja se muistuttaa pidättymistä itsekkäistä ja lihallisista haluista.
Naw-rúz (Uusi päivä) päättää paaston ajan. Naw-rúz nähdään merkkinä pidättyvyyden ajan päättymisestä, kevään alkamisesta ja uuden vuoden aloittamista uusin voimin ja virkistäytyneenä. Juhlaa vietetään samoihin aikoihin pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäivän tasauksen ja Nourouz-juhlan kanssa.