Takaisin kalenteriin

Laskiastiistai (ev. lut.)

Hernerokkaa, laskiaispullia, mäenlaskua ja pitkiä pellavia!

Laskiaistiistain nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Keskiajalla laskiaisena syötiin tukevaa ja rasvaista ruokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä.

Keski-Euroopassa vietetään ennen paaston alkua karnevaaleja, Suomessa järjestetään laskiaisriehoja mäenlaskuineen.

Suomessa laskiaisen juhlaan kuuluvat laskiaissunnuntai sekä laskiaistiistai. Monissa muissa maissa myös maanantai on erityinen juhlapäivä.

Laskiaistiistai edeltää tuhkakeskiviikkoa, joka aloittaa suuren paaston monissa kristillisissä perinteissä. 

Suomessa laskiaistiistain viettoon kuuluu hernekeitto. Laskiaistiistai on perua siitä, ettei katolisena aikana laskiaisen jälkeen syöty lihaa ennen kuin pääsiäisenä. Tämän takia ennen paaston alkua syötiin mahdollisemman vahvasti. 

Ruotsissa ovat tästä jäänteenä nimitykset köttsöndag ”lihasunnuntai” ja fläskmåndag ”silavamaanantai”. Lisäksi on puhuttu ”rasvatiistaista”, jolloin syödään mantelimassalla ja kermavaahdolla täytettyjä pullia tai sämpylöitä. Myös Suomessa syödään laskiaispullia. Englannissa laskiaismaanantaita kutsutaan nimellä collop monday,  ”lihaviipalemaanantai”, koska silloin on syöty runsaasti paksuiksi viipaleiksi leikattua lihaa.

Laskiaisen ajankohta vaihtelee vuosittain pääsiäisen ajankohdan mukaan, sillä pääsiäispaasto alkaa 40 päivää ennen pääsiäistä. Katolisissa maissa ennen paaston alkua vietetään iloisia karnevaalijuhlia värikkäine kulkueineen. Sana karnevaali tulee  latinankielen sanoista carne vale, joka tarkoittaa suomeksi ”hyvästi liha”. 

Suomessa laskiaisen perinteisiin kuuluu mäenlasku. Hyvän sadon varmistamiseksi mäessä piti huutaa ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä”.

Suomenkielisen sanan laskiainen ajatellaan johtuvan laskea-verbistä: laskiainen on ajankohta jolloin alkaa paastopäivien laskeminen. Sanan on ajateltu tarkoittavan myös paastoon laskeutumista. 

Vuosikymmenten saatossa paastoaminen on luterilaisessa perinteessä jäänyt taka-alalle, vaikka monet ruokaan liittyvät perinteet ovat säilyneet. Viimevuosina paastoperinnettä on kuitenkin luterilaisessakin kirkossa herätelty eloon modernein muodoin esimerkiksi ekopaastona tai somepaastona.

Ortodoksisessa perinteessä pääsiäiseen johtava paasto on aloitettu laskiais- eli sovitussunnuntain illasta.

Takaisin kalenteriin