Tänään juhlitaan vuoden valoisinta aikaa uusilla perunoilla, tillillä, tuoreella kalalla ja mansikoilla. Oven pieleen on ollut tapana tuoda koristeeksi nuoret juhannuskoivut.
Juhannuksena käydään usein juhannustansseissa ja katsomassa kokkoa. Monissa suomenruotsalaisissa kylissä pystytetään juhannussalko ja tanssitaan sen ympärillä.
Vanhan kansanuskomuksen mukaan juhannusyönä voi nähdä unessa tulevan puolisonsa, jos kerää seitsemän erilaista kukkaa ja laittaa ne tyynynsä alle.
Juhannuksella on Suomessa Johannes Kastajan juhlan lisäksi kansanomainen merkitys. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.
Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus.
Ympäri Suomen on ollut tapana tuoda juhannuksena kotiin koivuja tai pystyttää ne ulko-oven kummallekin puolelle. Aattoiltana syttyvät myös juhannuskokot.
Ruotsissa ja Suomen ruotsinkielisillä seuduilla koristellaan juhannussalot, jotka muistuttavat juhannuksesta luonnonjuhlana. Entisaikaan keskikesän juhlaan on liittynyt uskomuksia ja toivomuksia karjaonnesta.
Kevään ja alkukesän juhliin on kansanperinteessä liittynyt erilaisia lemmentaikoja. Erityisen yleisiä ne ovat olleet juhannusyönä. Taustalla on myös toivomus, että elämästä tulisi onnellinen.